Pystyn kirjoittamaan tätä vasta nyt, 2kk jäljessä, mutta tää on vieläkin vaikeaa...
Sukkis opetti mut ratsastamaan. Sen kanssa opin, kuinka olla päättäväinen. Se opetti mulle puomit ja esteet sekä kouluratsastuksen alkeita ja enemmän. Sukkiksen selässä iloitsin, turhauduin, suutuin, rakastin ja koin elämäni parhaat hetket. Sen karsinaan menemisestäkin tuli iloiseksi ja se ymmärsi aina.
Eihän tämänkään ponin kanssa epäonnistumisilta vältytty, mutta kyllä niistä selvittiin. En olis parempaa ekaa kisaponia tai maastoiluponia keksinyt edes. Ei ollut parempaa ponia ilman satulaa harjoitteluun eikä mihinkään muuhunkaan. Sukkis on ja pysyy aina mulle mun elämän merkittävimpänä ja tärkeimpänä ponina, enkä ikinä unohda sen katsetta kun tuntui välillä, että se oikeasti luottaa ja tottelee. ❤ Toivottavasti sulla on kaikki hyvin rakas pieni enkeliponi. ❤
Ensam Dansör 6.4.1994-26.1.2017
