Aino ja Sukkis ♥The end <3

En tuu koskaan unohtaa yhtä mulle erittäin rakasta ja merkittävää ponia, jolla en voi enää pituuden vuoksi ratsastaa... ♥ Sukkis opetti mulle erittäin paljon asioita, mm. kuinka ratsastetaan laiskoilla pikku poneilla ja kuinka niihin saa vauhtia :') Tulee niin ikävä kaikkii niitä hetkii ku ilman satulaa sillä menin ja kun tuntu välillä et poni luottaa ja sä luotat siihen <3 Kaksi vuotta ollaan yhdessä kuljettu ja yhtäkään hetkee en tulis toiseen vaihtamaan! Tippumiset, kavaletit, lukuisat puomitunnit, kisat, tunnit, jolloin tuntui kuin mikään ei olisi onnistunut... Tuun ikävöimään Sukkiksen ihania askellajeja ja tapaa, jolla se katto mua aina, kun tulin sen luo <3 Onneks pääsen kuitenki hoitaa sitä usein :') Ikävä on kova, mutta kyllä mä selviin tästä. En unoha sua rakas pieni pallero! <3